Tuulettumaton vino yläpohjarakenne – riskirakenne

Tuulettumaton vino yläpohjarakenne on riskirakenne. Rakenne on altis yläpohjan kosteus-, laho- ja mikrobivaurioille. Se on yleinen mm. rintamamiestaloissa ja sitäkin vanhemmissa kaksikerroksisissa omakotitaloissa

Mikä on tuulettumaton vino yläpohjarakenne?

Tuulettumaton vino yläpohjarakenne koostuu vesikaton suuntaisesta yläpohjasta, jonka lämmöneriste ylettyy vesikatteeseen asti ja estää näin ilman kiertämisen katteen alapuolella. Yläpohjarakenteen eristeiden alapinnassa ei aina ole käytetty höyrynsulkua tai sitä on käytetty vaihtelevasti. Tällaista rakennetta on käytetty joskus myös kerrostaloissa, joissa vanhan harja- tai aumakattoisen talon ullakkokerrokseen on myöhemmin rakennettu huoneistoja. 

Tämä rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 -kortissa, Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen tekemisestä.

Omakotitaloihin rakennettiin vinoja yläpohjarakenteita erityisesti 1930–1960-luvulla. Tämä rakenne on yleinen myös 1970-1980 -luvuilla rakennetuissa ns. käkikellotaloissa. Näissä omakotitaloissa on yleensä pieni tuuletusrako (2–3 cm), mutta se ole riittävä, jotta tuuletus toimisi kunnolla.

Asiasta on annettu aikanaan varsin sekavia ohjeistuksia. Vasta 1980-luvun lopulla annettiin ensimmäiset selkeät ohjeet vesikatteen alapuolisen tuuletustilan korkeudelle eri kattokaltevuuksilla:

Jyrkillä katoilla tuuletusvälin tulee olla vähintään 50 mm. RIL 107:n päivitetyssä versiossa vuodelta 2000 on määritelty tuuletusrako 75 mm:ksi. Vuodesta 2012 alkaen on ohjeistettu käyttämään vähintään 100 mm tuuletusrakoa.

Tuulettumaton vino yläpohjarakenne kuntotarkastuksella

Tuuletusraon olemassaoloa voi arvioida olemassa olevista rakennekuvista, joita ovat esimerkiksi leikkauskuva tai yläpohjan rakennetyyppi, mutta yleensä se selviää parhaiten yläpohjasta tai räystäille jäävistä päätykolmioista käsin. 

Jos tuuletusrakoa ei voi havaita, tulee rakenteen toteutus ja kunto selvittää yläpohjan alakautta tehtävällä avauksella. Muuten on suuri mahdollisuus piileviin virheisiin. 
Rakenneavauksella voidaan selvittää rakenteen läpileikkaus. Onko rakenne tehty esimerkiksi ilman tuuletusrakoa tai minkä suuruinen tuuletusrako on, mitä on käytetty höyrynsulkuna ja lämmöneristeenä sekä missä kunnossa ne ovat, onko eristeisiin asennettu mahdollisesti vesiputkia ja missä kunnossa ovat läpiviennit ja niihin liittyvät rakenteet.

Lue artikkelimme ja opit tunnistamaan, mitä tuulettumaton vino yläpohjarakenne rakennuksessa merkitsee sekä seikat, joihin sinun tulee kiinnittää huomiota omakotitalokaupoilla. Lue lisää ja selkiytät kokonaiskuvaa aiheesta. PRKK:n asiantuntijat auttavat sinua onnistumaan . 

Tarjoamme myös lisätiedon lähteitä ja voimme tarjota sinulle jopa henkilökohtaisia neuvoja ja tukea.

Tuulettumaton vino yläpohjarakenne omakotitalokaupoilla 

Tuulettumaton vino yläpohjarakenne vaurioituu yleensä kosteuden takia. Vesikate on vuotanut tai sisäilman kosteus on tiivistynyt rakenteisiin vesikatteen alapuolelle, jolloin rakenne pysyy kosteana, kun kosteus ei pääse tuulettumaan.

Kosteusvaurio ei ole heti silminnähtävä. Voi kulua pitkäkin aika, jopa vuosikymmeniä, että kosteusvauriot havaitaan. Tällöin kosteudet ovat voineet levitä laajalle alueelle vaurioittaen muitakin vesikattoon liittyviä rakenteita. Yläpohjarakenteen kosteus- ja homevaurioiden lisäksi voi esimerkiksi puurunkoisissa seinärakenteissa ilmetä lahovaurioita. Homevaurioita lisäävät myös veden mukanaan tuomat ravinteet ja esimerkiksi eristetilan orgaaninen aines, esimerkiksi hiirien ja lintujen jätökset.

Kosteuksien aiheuttamat vauriot ja kosteudenhallinta 

Korkea kosteuspitoisuus eristetilassa tarjoaa suotuisat olosuhteet mikrobikasvustoille ja sädesienille. Mikrobit voivat siirtyä epätiiviiden läpivientien kautta huonetiloihin aiheuttaen esimerkiksi hajuhaittoja ja hengitystieoireita. Tällöin on mahdollista, että esimerkiksi erillisin sisäilmatutkimuksin kohteesta voisi heti löytyä ns. terveydensuojelulain tarkoittama mahdollinen terveyshaittaa aiheuttava tekijä .

Tällaiset sisäilmassa olevat haitat eivät ole välttämättä kovinkaan helposti aistinvaraisesti havaittavia. Asuntonäytöillä tulisikin kiinnittää huomiota erilaisiin hajuihin tai peitehajuihin. Ovatpa jotkut paistaneet korvapuusteja ennen asuntonäyttöä, jotta asunnossa olisi miellyttävä pullantuoksu ja ohjaisi ostajaehdokkaat positiivisen ostopäätöksenteon hurmaan.

Sisäilmatutkimus (linkki myöhemmin tähän) on erinomainen keino selvittää kohteen kunnon keskeiset seikat ja lisätutkimuksien tarve asuntokaupan kuntotarkastuksen ohella. Kosteusongelmiin liittyy aina myös rakennuksen ilmanvaihto ja sen toimivuus. Toimimaton ilmanvaihto yhdistettynä yläpohjan kosteuteen on valitettavan yleinen ilmiö. 

Myös asukkaiden tekemät remontit ovat voineet lisätä kosteusrasitusta, mikäli remontoija ei ole ollut tietoinen yleisistä ja uusimmista rakennusmääräyksistä. Siksi olisikin tarpeen, että tehdyt remontit olisi kuvattu ja eri vaiheet olisivat alan ammattilaisen tarkastamat sekä hyväksymät. Ei olisi pahitteeksi sekään, että asiantuntija olisi ensin tarkastanut korjattavat rakenteet ja tehnyt myös suunnitelmat korjauksista. Tällainen toiminta ja dokumentointi voisi jopa lisätä kohteen arvoa ja se olisi myös turvallisempi myydä.

Tuulettumaton vino yläpohjarakenne

Tuulettumaton vino yläpohjarakenne on siis riskirakenne, joka on kosteuksille altis. Kosteuksienhallinnalla onkin suuri merkitys, jotta rakenne pysyisi kuivana. 

Vaurioriskiä voi pienentää useat seikat: Esimerkiksi mahdollisimman jyrkkä kattokaltevuus ja lyhyt vinokaton osuus. Luonnollisesti hyvässä kunnossa oleva kate suojaa myös tuulettumatonta yläpohjaa ulkoapäin tulevalta kosteudelta, sateelta, lumelta jne. Tilannetta parantaa edelleen, jos vesikatteen alla on käytetty aluskatetta, jos yläpohjarakenteen eristeiden alapuolelle on lisätty höyrynsulku ja jos vesikatteen ja yläpohjan lämmöneristeen väliin on jätetty kunnollinen ilmarako. Toimiva ilmanvaihto ja ylimmän kerroksen sisäilman kosteuden laskeminen, jos se mahdollista, pienentävät myös vaurioitumisen riskiä.

Tutkittaessa vaurioriskejä kuntotarkastusten yhteydessä, on todettu, että avatuista kattorakenteista vuosina 2016–2020 löydettiin 17 % vaurioita pelkästään aistinvaraisesti, 13 % vaurioista löytyi lisätutkimuksin ja 38 % kohteista jäi ilman rakenneavausta, mutta joissa todettiin selvästi lisätutkimustarve. 32 % jäi syystä tai toisesta avaamatta eikä vaurioita löydetty aistinvaraisesti. Nämä tilastot Ympäristö ja Terveys -lehden numerossa 5/2022 kertovat kuitenkin, että avaus olisi ylipäätään tarpeellinen, jotta kohteen kattorakenteiden kunnosta olisi selkeää tietoa eikä asia jäisi myöhempää selvitystyötä vaille. Tällaiset tekijät voivat johtaa kauppahinnan alennusvaateisiin ja jopa kaupanpurkuun, jos tilanne on paha.

Tuulettumaton vino yläpohjarakenne olisi näin aina tutkittava, mutta varauduttava myös muihin teknisiin tutkimuksiin. Joskus rakenne voi olla kosteusmittauksin mitattuna kuiva, mutta ympäristövaikutuksien takia joskus taas täysin märkä. Rakenneavaukset ja koko rakennuksen kosteudenhallinta tulisi selvittää tarkoin. Toimiiko kokonaisuus? Onko se teknisesti oikein ja toimivilla materiaaleilla toteutettu.

Tuulettumaton vino yläpohjarakenne ei ole vauriotilassa – miten suhtautua? 

Vaikka tuulettumaton vino yläpohjarakenne on riskirakenne, ei riski ole välttämättä toteutunut eli rakenne on asuntokaupan kuntotarkastuksen yhteydessä voitu erillisin rakenneavauksin todeta ehjäksi/kuivaksi/mikrobivapaaksi. Miten tähän tilanteeseen tulisi suhtautua nimenomaan kaupan yhteydessä?

Riskirakenne on aina riski, sen kuntoa on siksi syytä seurata. Koska riskirakenne liittyy rakennuksen muihin osiin ja on järjestelmien toimivuudesta riippuvainen, tulee selvittää kokonaisuus, jotta tiedetään, miten tilannetta tulisi seurata ja tuleeko joihinkin seikkoihin puuttua jo ennalta, ennen riskin mahdollista toteutumista. Onhan tutkittu, että vaurioiden korjaaminen tulee jopa 30 % kalliimmaksi kuin ennakoiva kiinteistönpito. 

Kalliiden korjauskustannusten lisäksi voi kustannuksia tulla lisää, jos joudutaan vuokraamaan sijaisasunto korjausten ajaksi. Harkintaan voi tulla koko rakenteen tai jopa rakennuksen purkaminen, jos virheitä löytyy tutkimusten ja purkutöiden edetessä paljon. Voi olla, että turvallisemmaksi, toimivammaksi ja jopa edullisemmaksi tulisi rakentaa uusi kiinteistö.

Riskirakenteisiin on aina syytä suhtautua harkiten ja tutkien. PRKK:n asiantuntijat auttavat niin korjausrakentamisen kuin asunto- ja kiinteistökauppojen yksityiskohdissa. Liity jäseneksi ja osallistu koulutuksiimme, kysy neuvoja ja lue oppaitamme. Onnistut hankkeessasi ja vältät kalliit asuntokauppariidat ennalta.

Tutustu Remonttitarpeen Katsastukseen

Tutustu ilmaisiin koulutuksiimme

Liity PRKK:n jäseneksi