Kaksoisbetonilaattarakenne – riskirakenne

Mikä on kaksoisbetonilaattarakenne? 

Kaksoisbetonilaattarakenne tai lyhyemmin kaksoislaattarakenne koostuu kahden betonilaatan välissä olevasta eps-, mineraalivilla- tai lastuvillaeristyksestä. Laattojen väliseen eristetilaan on hyvin usein sijoitettu myös vesi-, viemäri- tai lämpöputkia. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 -kortissa, Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen tekemisestä.

Omakotitaloihin rakennettiin maanvaraisia kaksoisbetonilaattarakenteita tyypillisesti 1960–1970 -luvuilla. Myös uudemmissa omakotitaloissa kaksoisbetonilaattarakennetta käytetään mm. alapohjissa, joissa perustukset ja alapohja on toteutettu reunavahvistetulla betonilaatalla tai alapohjarakenne on tehty ontelolaatoilla.

Kaksoisbetonilaattarakenne kuntotarkastuksella 

Kuntotarkastuksella tulee kiinnittää erityistä huomiota kaksoislaattarakenteeseen riskirakenteena. Tällöin kohteeseen suositellaan aina tehtäväksi rakenneavaus kunnon selvittämiseksi. Muuten on suuri mahdollisuus piileviin virheisiin. Rakenneavauksella voidaan selvittää rakenteen läpileikkaus aina maapohjasta lattiapintaan asti. Onko rakenne tehty esimerkiksi ilman pohjalaatan vedeneristystä, mitä on käytetty eristysmateriaalina, mitä putkia eristeisiin on asennettu, niiden kunto, pintalaatan tiiveys, liittyvien rakenteiden laatu jne.

Lue artikkelimme ja opit tunnistamaan, mitä kaksoisbetonilaattarakenne rakennuksessa merkitsee sekä seikat, joihin sinun tulee kiinnittää huomiota omakotitalokaupoilla. Lue lisää ja selkiytät kokonaiskuvaa aiheesta. PRKK:n asiantuntijat auttavat sinua onnistumaan . 

Tarjoamme myös lisätiedon lähteitä ja voimme tarjota sinulle jopa henkilökohtaisia neuvoja ja tukea.

Kaksoisbetonilaattarakenne omakotitalokaupoilla 

Kaksoisbetonilaattarakenne voi vaurioitua maaperästä kapillaarisesti tai diffuusiolla nousevan kosteuden seurauksena. Se voi vaurioitua myös eristetilassa olevien putkivuotojen vuoksi.

Kosteus ei näy kovinkaan nopeasti päällimmäisissä rakenteissa, joten vauriot eivät ole heti silminnähtäviä. Voi kulua pitkäkin aika, jopa vuosia, että kosteusvauriot havaitaan. Tällöin kosteudet ovat voineet levitä laajalle alueelle vaurioittaen muitakin lattiaan liittyviä rakenteita. Homevaurioiden lisäksi voi esimerkiksi puurunkoisissaseinärakenteissa ilmetä lahovaurioita. Homevaurioita lisäävät myös veden mukana liikkuvat ravinteet ja eristetilaan jätetty seinien rakentamisen yhteydessä muodostunut sahanpuru.

Kosteuksien aiheuttamat vauriot ja niiden hallinta 

Korkea kosteuspitoisuus eristetilassa tarjoaa suotuisat olosuhteet mikrobikasvustoille ja sädesienille. Mikrobit voivat siirtyä epätiiviiden läpivientien kautta huoneiloihin aiheuttaen esimerkiksi hajuhaittoja ja hengitystieoireita. Tällöin on mahdollista, että esimerkiksi erillisin sisäilmatutkimuksin kohteesta voisi heti löytyä ns. terveydensuojelulain tarkoittama mahdollinen terveyshaittaa aiheuttava tekijä.

Tällaiset sisäilmassa olevat haitat eivät ole välttämättä kovinkaan helposti aistinvaraisesti havaittavia. Asuntonäytöillä tulisikin kiinnittää huomiota erilaisiin hajuihin tai peitehajuihin. – Ovatpa jotkut paistaneet korvapuusteja ennen asuntonäyttöä, jotta asunnossa olisi miellyttävä pullantuoksu ja ohjaisi ostajaehdokkaat positiivisen ostopäätöksenteon hurmaan.

Sisäilmatutkimus (linkki myöhemmin tähän) on erinomainen keino selvittää kohteen kunnon keskeiset seikat ja lisätutkimuksien tarve asuntokaupan kuntotarkastuksen (linkki myöhemmin) ohella. Kosteusongelmiin liittyy aina myös rakennuksen ilmanvaihto ja sen toimivuus. Toimimaton ilmanvaihto yhdistettynä maaperästä konvertoituvaan kosteuteen on valitettavan yleinen ilmiö. 

Myös asukkaiden tekemät remontit ovat voineet lisätä kosteusrasitusta, mikäli remontoija ei ole ollut tietoinen yleisistä ja uusimmista rakennusmääräyksistä. Siksi olisikin tarpeen, että tehdyt remontit olisi kuvattu ja eri vaiheet olisivat alan ammattilaisen tarkastamat sekä hyväksymät. Ei olisi pahitteeksi sekään, että asiantuntija olisi ensin tarkastanut korjattavat rakenteet ja tehnyt myös suunnitelmat korjauksista. Tällainen toiminta ja dokumentoiti voisi jopa lisätä kohteen arvoa ja se olisi myös turvallisempi myydä.

Pintavaluun sijoitetut lämmitysjärjestelmän putket voivat myös olla alapohjarakenteen kosteuslähteitä. Siksi lämmitysjärjestelmän painetta tulisikin seurata säännöllisesti, jotta sen vuoto voitaisiin havaita ajoissa.

Kaksoisbetonilaattarakenne, maaperä ja salaojien merkitys

Kaksoisbetonilaattarakenne on siis riskirakenne, joka on kosteuksille altis. Kosteuksienhallinnalla onkin suuri merkitys, jotta rakenne pysyisi kuivana. 

Kiinteistön kosteuksia voidaan hallita sillä, että rakennus on perustettu vettä läpäisevälle maaperälle ja maaperä viettää rakennuksesta poispäin. Merkittävä tekijä on myös oikein rakennettu salaoja- ja kattovesien poistojärjestelmä. Mikäli näiden materiaalit ja rakentaminen on tehty puolivillaisesti tai kuluja säästellen, ei kaksoisbetonilaattarakenne voi pysyä kuivana. Edessä voi olla erittäin mittavat korjaustyöt niin rakennuksen ulkopuolella kuin sisäpuolellakin. Mikäli virheitä on paljon, ei luonnollisesti voida enää puhua kaksoisbetonilaatan ongelmasta.

Esimerkkitapauksena kerrottakoon 70-luvulla rakennetusta rivitalosta, jossa kaksoislaattojen väli oli eristetty hienolla hiesulla, jossa vesiputket olivat hapertuneet ja vuotaneet sekä lisäksi kiinteistö oli rakennettu savimaalle. Tuohon aikaan yleistä bitumieristystä ei pohjalaatassa ollut. Väliseiniä ei ollut eristetty lattiasta. Salaojaputkina olivat ns. pehmeät peltoputket, salaojakaivanto oli täytetty savimaalla ja rakennusjätteillä, jolloin putket olivat alun perinkin olleet täysin toimimattomat. Salaojakaivanto kulki tasaisesti talon vierusta, joten toimiessaankin salaojiin päätyvä vesi ei olisi virrannut kohti purkupäätä, joka sijaitsi ojassa. Kiinteistöllä ei ollut salaojien tarkastuskaivoja. Ilmastointikin oli mitoitettu väärin, asukkaat oirehtivat eri tavoin. Muitakin piilossa olevia rakennusvirheitä löytyi runsaasti. Talon alus ui vedessä. – Tämä esimerkki kertoo hyvin kosteuksienhallinnan kokonaisuuden ja teknisen toimivuuden merkityksestä, yksityiskohtien merkityksestä.

Kaksoisbetonilaattarakenne olisi aina ehdottomasti tutkittava, mutta varauduttava myös muihin teknisiin tutkimuksiin. Joskus rakenne voi olla kosteusmittauksin mitattuna kuiva, mutta ympäristövaikutuksien takia joskus taas täysin märkä. Rakenneavaukset ja koko rakennuksen kosteuksienhallinta tulisi selvittää tarkoin. Toimiiko kokonaisuus? Onko se teknisesti oikein ja toimivilla materiaaleilla toteutettu.

Kaksoisbetonilaattarakenne ei ole vauriotilassa – miten suhtautua? 

Vaikka kaksoisbetonilaatta on riskirakenne, ei riski ole välttämättä toteutunut eli rakenne on asuntokaupan kuntotarkastuksen yhteydessä voitu erillisin rakenneavauksin todeta ehjäksi/kuivaksi/mikrobivapaaksi. Miten tähän tilanteeseen tulisi suhtautua nimenomaan kaupan yhteydessä?

Riskirakenne on aina riski, sen kuntoa on siksi syytä seurata. Koska riskirakenne liittyy rakennuksen muihin osiin ja on järjestelmien toimivuudesta riippuvainen, tulee selvittää kokonaisuus, jotta tiedetään, miten tilannetta tulisi seurata ja tuleeko joihinkin seikkoihin puuttua jo ennalta, ennen riskin mahdollista toteutumista. Onhan tutkittu, että vaurioiden korjaaminen tulee jopa 30 % kalliimmaksi kuin ennakoiva kiinteistönpito. 

Kalliiden korjauskustannusten lisäksi voi kustannuksia tulla lisää, jos joudutaan vuokraamaan sijaisasunto korjausten ajaksi. Harkintaan voi tulla koko rakennuksen purkaminen, jos virheitä löytyy tutkimusten ja purkutöiden edetessä paljon. Voi olla, että turvallisemmaksi, toimivammaksi ja jopa edullisemmaksi tulisi rakentaa uusi kiinteistö.

Riskirakenteisiin on aina syytä suhtautua harkiten ja tutkien. PRKK:n asiantuntijat auttavat niin korjausrakentamisen kuin asunto- ja kiinteistökauppojen yksityiskohdissa. Liity jäseneksi ja osallistu koulutuksiimme, kysy neuvoja ja lue oppaitamme. Onnistut hankkeessasi ja vältät kalliit asuntokauppariidat ennalta.

Tutustu Remonttitarpeen Katsastukseen

Tutustu ilmaisiin koulutuksiimme

Liity PRKK:n jäseneksi