Huonosti tuulettuva puurakenteinen rossipohjainen alapohjarakenne on riskirakenne

Huonosti tuulettuva puurakenteinen rossipohja on määritelty riskirakenteeksi KH 90-00394 –kortissa (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje 2007). Määrittely perustuu siihen seikkaan, että rakenne on todettu sekä käytännössä että rakenteita tutkittaessa vaurioherkäksi. Tyypilliset vauriot ovat kosteus-, home- ja mikrobivaurioita.

Puurakenteisia rossipohjia on rakennettu omakotitaloihin eniten vuosien 1800–1940 välisenä aikana. Sen jälkeenkin puurakenteisia rossipohjia on tehty viime vuosiin asti mm. tilaelementtiratkaisuun pohjautuviin talopakettitaloihin. 

Millainen on huonosti tuulettuva puurakenteinen rossipohja?

Rossipohjaisella alapohjarakenteessa maanpinnan ja alapohjan alapinnan välissä on ulkoilmalla tuulettuva ryömintätila. Puurakenteisen rossipohjarakenteen tunnistaa talon rakennekuvista ja ryömimällä tuuletustilaan ja tutustumalla rakenteeseen alapuolelta.

Alapohjarakenne muodostuu lattian puupalkeista (lattiakannattajat), eristeestä ja lattialaudoituksesta. Vanhemmissa puurakenteisissa alapohjissa eristeenä on käytetty sahanpurua tai kutterilastua. Uudemmissa kohteissa eristeenä on mineraalivilla tai puukuitueriste, jonka päällä on höyrynsulku. Viime vuosina uusiin kohteisiin eristeenä on alettu käyttää suulakepuristettua polystyreeniä eli XPS-eristelevyä.

Mikäli ryömintätilassa ei ole tarpeeksi tuuletusaukkoja tai ne on sijoiteltu huonosti, jolloin alapohjaan jää tuuletuskatveita esimerkiksi nurkkiin tai tuuletusaukot on tukittu liian pitkäksi aikaa, on riskinä puurakenteisen alapohjarakenteen vaurioituminen, kun alapohjassa oleva kosteus ei poistu. 

Lisäksi ryömintätilan maaperän kosteus, alapohjaan ohjautuvat sada- ja sulamisvedet sekä alapohjaan jätetyt rakennusjätteet ja muut sinne kuulumattomat tavarat lisäävät alapohjan vaurioitumisen riskiä. 

Lisätietoa omakotitalon riskirakenteista löytyy Hengitysliiton ylläpitämiltä Hometalkoot verkkosivuilta .

Puurakenteinen rossipohja kuntotarkastuksella

Kuntotarkastuksella tulee kiinnittää huomiota alapohjan tuuletukseen, kosteuteen ja mahdollisiin home vaurioihin sekä mahdollisesti poikkeaviin hajuihin. Alapohjatilaan on päästävä tarkastamaan ja rakenteet koestamaan pistopiikillä. Jos alapohjassa on vaurioita, kohteeseen suositellaan tehtäväksi myös rakenneavaus ja mikrobitutkimus.

Lue artikkelimme ja opit tunnistamaan puurakenteinen rossipohja sekä seikat, joihin sinun tulee kiinnittää huomiota omakotitalokaupoilla. Lue lisää ja selkiytät kokonaiskuvaa aiheesta. PRKK:n asiantuntijat auttavat sinua onnistumaan  . 

Tarjoamme myös lisätiedon lähteitä ja voimme tarjota sinulle jopa henkilökohtaisia neuvoja ja tukea.

Huonosti tuulettuva puurakenteinen alapohja asuntokaupoilla

Mikäli omakotitalossa on puurakenteinen alapohja, joka on kymmeniä vuosia vanha, siihen kannattaa teettää kunto- ja mikrobitutkimus. Huonosti tuulettuvana rakenteena alapohjan kosteusvaurioriski sekä home- ja mikrobiongelmat voivat olla todellinen uhka myös sisäilman laadulle ja terveydelle. 

Huonosti tuulettuvan puurakenteisen alapohjan korjaaminen on iso urakka. Korjaamisen aikana kyseisessä omakotitalossa asuminen on hankalaa ja usein jopa mahdotonta. 

Miksi huonosti tuulettuva puurakenteinen rossipohja on riskirakenne?

Puurakenteisen rossipohjan vaurioitumisen todennäköisyys

Puinen rossipohja ei automaattisesti tarkoita, että riskirakenteessa on vaurio. Suomesta löytyy paljon vanhoja hirsirakenteisia rossipohjia, jotka ovat kunnossa. Kyseiset rakennukset ovat yleensä perustettu maaston korkeimpaan kohtaan ja hyvän perusmaan varaan. Normaaliolosuhteissa oikein toteutetun ja pidetyn puurakenteisen rossipohjan tekninen käyttöikä on 50 vuotta.

Rossipohjan riskirakenteen vaurioitumisen riski on suurin yleensä keväisin, jolloin talven jäljiltä viileään ryömintätilaan pääsee lämmintä ja kosteaa tuuletusilmaa. Ilmatilan suhteellinen kosteus nousee ja mikrobivaurion riski kasvaa. 

Alapohjan ryömintätilan kosteuspitoisuutta voidaan pienentää korvaamalla ryömintätilan pohjalla oleva hiekka paksulla kerroksella soraa, sepeliä, Isodrän Kross raetta tai Leca-soraa. Alapohjan tuuletusta voidaan tehostaa myös koneellisesti. 

Fise Oy:n Rakennusvirhepankista  löytyy ohjeita huonosti tuulettuvan ryömintätilan kosteudenpoiston tehostamiseen.

Puisen rossipohjan kunto kannattaa selvittää tarkemmilla tutkimuksilla. Kunnossa olevaa rakennetta ei kannata muuttaa, jos se on toiminut jo kymmeniä vuosia. 

Puurakenteisen rossipohjan vaurioriskiä pienentävät

Tuulettuvan alapohjan tuuletusaukkojen pitää olla vähintään 150 mm maanpinnan ja niiden pinta-alan tulee olla 0,5­­–1 promillea ryömintätilan pinta-alasta. Tuuletusaukkoja pitää olla rakennuksen kulmissa tuuletuskatveiden välttämiseksi ja aukkojen enimmäisetäisyys toisistaan saa olla 6 metriä. Alapohjaa tulee olla myös kulkuaukko.

Yleinen ohje on, että tuuletustilan ilma tulisi vaihtua 0,5­­–1 kertaa tunnissa. Alapohjan tuuletusta voidaan tehostaa myös koneellisesti. 

Riskirakenteisiin on aina syytä suhtautua harkiten ja tutkien. PRKK:n asiantuntijat auttavat niin korjausrakentamisen kuin asunto- ja kiinteistökauppojen yksityiskohdissa. Liity jäseneksi ja osallistu koulutuksiimme, kysy neuvoja ja lue oppaitamme. Onnistut hankkeessasi ja vältät kalliit asuntokauppariidat ennalta.

Tutustu Remonttitarpeen Katsastukseen

Tutustu ilmaisiin koulutuksiimme

Liity PRKK:n jäseneksi